Paikkakuntia ja kyliä

Loimaan kunnan Kojonkulma on vireä kylä, jonka alueella monet Elers-suvun esi-isät ovat vaikuttaneet. Kylällä on omat sivut osoitteessa kojonkulma.net. Sivuilla pääsee mm. luomaan silmäyksen kylään kuvien avulla. Kylällä toimii kyläkauppa, pieni museo, suoramyyntiliikkeitä ja käsityöpaja. Kylällä on viitoitettuja ulkoilureittejä, joten kylä on mitä mainioin tutustumiskohde kesällä. Suosittelemme lämpimästi Korkeusvuoren luontoreittiä, sillä näkötornista avautuu hienot näköalat laaksoon, jossa esi-isämme ovat astelleet.

Suvun jäsenten elämänvaiheita

Jalo ja Liisi Elers

Insinööri Jalo Elers (1878-1918) ja vaimonsa Liisi Elers (os. Forsell, 1886-1958) suunnittelivat suuren joukon julkisia rakennuksia Forssaan. Näistä tunnetuimmat ovat pappila (1911), vanhainkoti, nykyään asuntoina (1909), keuhkotautiparantola (1912-1913) ja kutomomestarin asunto, myöhempi Forssa Osakeyhtiön pääkonttori (1909).

Valokuvia Jalon ja Liisin elämän varrelta

Aarne Ervi

Jalo ja Liisi Elersin poika, arkkitehti, professori Aarne Ervi (Elers vuoteen 1935), (1910-1977) luetaan Suomen kuuluisimpiin sotien jälkeisiin arkkitehteihin. Hän työskenteli aluksi toisen elersiläisen, Alvar Aallon toimistossa, mutta siirtyi ajanoloon itsenäiseksi yrittäjäksi.

Ervin tunnetuimpia töitä ovat Tapiolan keskustan asemakaava altaineen ja suihkulähteineen, Heikintorin tavaratalo, keskustorni ja uimahalli sekä Helsingin yliopiston Porthania-rakennus, Turun yliopisto ja Oulujoki Oy:n ja Imatran Voiman voimalarakennukset.

Alvar Aalto

Alvar Aalto -säätiön julkaisemilla sivuilla osoitteessa www.alvaraalto.fi on monipuolista tietoa mm. kuvia Aallon suunnittelemista rakennuksista, linkkejä artikkeleihin sekä bibliografia. Jos on kiinnostunut erityisesti Aallon elämänvaiheista, kannattaa tutustua verkkonäyttelyyn, jossa on kuvia ja tietoa Aallon elämän varrelta. Verkkonäyttelyn voi käynnistää sivulta www.alvaraalto.fi/alvar/life/index.htm#.

Aino Ackté

Aino Ackté (1876-1944) oli ooppera- ja konserttilaulajatar, Emmy Achten tytär. Ackté oli suomalaisen oopperataiteen uranuurtaja ja aikansa maineikkaimpia laulajia. Hän debytoi 17-vuotiaana Helsingissä ja 21-vuotiaana Pariisin suuressa oopperassa. Hänet kiinnitettiin Pariisin Suureen oopperaan, jossa hän lauloi kuuden vuoden ajan. Pariisin jälkeen hän kiersi kuuden vuoden ajan juhlittuna taiteilijana ympäri Eurooppaa. Kuuluisimpia osia oli nimiosa Richard Straussin Salomessa. Ackté lopetti ulkomaiset esiintymiset 1913 ja viimeinen kotimainen esiintyminen oli Toscana Suomalaisessa oopperassa 1920. Ackté perusti yhdessä Edvard Fazerin ja Oskar Merikannon kanssa 1911 Helsinkiin Kotimaisen Oopperan (myöh. Suomalainen Ooppera, nyk. Suomen Kansallisooppera), mutta jätti tämän jo seuraavana vuonna. 1938-39 hän oli Suomalaisen Oopperan johtaja. Kesäisin 1912-16 ja 1930 hän järjesti oopperanäytäntöjä Olavinlinnassa. Hän toimi myös laulupedagogina.

Yleisradion Elävässä arkistossa voi käydä tutustumassa Aino Acktén tulkitsemaan Jalokiviaariaan Margaretan roolissa Charles Gounod’n Faustissa. Myös YouTubesta löydät äänitteitä ja kuvia Acktén elämästä:
Piangea cantando, Otello, Verdi
Einsam in truben tagen from lohengrin
Jeg elsker dig, Grieg

Perhot

Tunnetuin Perhon suvun poliitikko tällä hetkellä on Maija Perho, joka toimi Lipposen hallituksessa sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1999-2003 ja kansanedustajana vuosina 1991-2007. Perhon perheellä oli edustaja eduskunnassa 32 vuoden ajan, sillä Maija Perhon isä Heikki Perho (1926-2009) vaikutti kansanedustajana vuosina 1975-1990. Perhon suvusta Heikin ja Maijan lisäksi Teemu on ollut mukana kunnallispolitiikassa. Heikki Perho tunnettiin Loimaan seudulla myös paikallishistorian vaalijana. Hän on mm. koonnut Loimaan murrekirjan. Biografiakeskuksesta löytyy katsaus Heikki Perhon elämästä.

Pirkko Mannola

Näyttelijä Pirkko Mannola on ollut julkisuudessa siitä lähtien, kun hänet valittiin vuonna 1958 Miss Suomeksi. Ylen Elävä arkisto kertoo ensimmäisestä laulavasta missistä. Mannolan 40 levytyksestä muistetaan erityisesti Kuinka rakkaus alkoi, Pikku pikku bikinissä, Kumipallo ja Maailman paras levy.

Sittemmin Mannola on tullut tunnetuksi teatterissa lähinnä komediennena ja musikaalinäyttelijänä. Hän on esiintynyt mm. teattereissa Lilla Teatern, Intimi sekä Pieni Suomi. Televisiossa laajin katsojakunta lienee ollut sarjalla Tähtitehdas. Mannolan ura on kansainvälinen, sillä hän on tehnyt teatteria ja tv-sarjoja myös Ruotsissa ja levyttänyt Saksassa. 2000-luvun alussa hän ilahdutti turkulaisia Åbo Svenska Teaternin “Hello, Dolly!” -musikaalin pääosassa. Pirkko Mannola on julkaissut myös muistelmat otsikolla Elämäni kiertueet.

Pirkko Mannola sijoittui 2009 toiseksi television Tanssii tähtien kanssa -kilpailussa.

Margaretha von Bahr

Balettitaiteilija Margaretha von Bahr (1921-2016) oli Kansallisbaletin prima ballerina vuosina 1946-1964. Eläkkeelle jäätyään hän perusti oman balettikoulun, Balettistudion ja teki useita koreografioita Kansallisbaletille ja Helsingin kaupunginteatterille. Hän oli laulaja Riki Sorsan ja tuottaja Robert von Bahrin äiti.

Riki Sorsa

Muusikko Riki Sorsa (1952-2016) oli suomalaisten kestosuosikki. Hänen hittejään olivat mm. Joki, Haaveissa vainko oot mun, Muuttohaukka ja Afrikan tähti. Hän voitti Suomen Euroviisut vuonna 1981 kappaleella Reggae OK ja sijoittui loppukilpailuissa 16:nneksi. Yllään hänellä oli silloin harlekiinipuku, joka muistetaan vielä vuosia myöhemmin. Maaliskuussa 2006 Riki Sorsalla todettiin kurkkusyöpä ja hän joutui lopettamaan lähes kokonaan musiikkiuransa. Hän kuitenkin selätti saitautensa ja levytti jälleen vuonna 2010 kappaleen Elän kuin haaveilin. Riki toimi Syöpäsäätiön pr-miehenä kertomassa sairaudestaan.

www.rikisorsa.com

Hannu Lehtonen

Hurmaavaääninen, suurten tunteiden tulkki aloitti uransa saxofonistina, mutta vaihtoi laulajanuraan Seinäjoen Tangomarkkineoiden hopeasijasta vuonna 1992. Hän on viime vuosina esiintynyt erilaisten konserttikiertueiden solistina. Suomi-Filmin Sävelin -musikaaliteatterissa suosikkibaritoni Lehtonen ja tangokuningatar Arja Koriseva kertoivat lauluin ja pienin tarinoin Suomi-Filmin kulta-ajasta ja esittelivät suomalaisen elokuvamusiikin ja iskelmän klassikot.

www.hannulehtonen.info